Vesivoima – vakaa uusiutuvan energian lähde

Vesivoiman rooli Suomen sähköjärjestelmässä on olennainen, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035 mennessä. Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta. Vesivoima on päästötön tuotantomuoto, joka mahdollistaa muiden uusiutuvien säästä riippuvaisten energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, merkittävän laajentamisen. Vesivoiman osuus Suomen kokonaissähköntuotannosta vaihtelee 10-20 prosentin välillä vuotuisesta vesitilanteesta riippuen.

Vesivoiman etuja:

Vesivoima vastaa merkittävästä osasta sähköntuotannon säätelyä, jota tarvitaan kulutuksen päivittäisten vaihteluiden hallitsemiseksi ja verkon tasaisen taajuuden varmistamiseksi.

 

Energiavarastoina toimivien vesistöjen sääntely mahdollistaa sähköntuotannon siirtämistä kulutusta vastaaviin ajankohtiin, mikä yhdessä vesivoiman nopean ja joustavan säädettävyyden kanssa tekee vesivoimasta teknisesti edistyneimmän ja edullisimman sääntelykeinon.

 

Vesivoima on uusiutuvaa, päästötöntä ja kotimaista energiaa. Vesi ei vähene tai pilaannu, kun se virtaa voimalaitoksen läpi. Vesivoima ei myöskään aiheuta kiinteitä jätteitä tai päästöjä ilmaan. Vesivoimaa on käytetty myös tulvien torjuntaan ja niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen.

 

Vesivoimalaitoksia on ympäri Suomea. Hajautettu sähköntuotanto parantaa sähkön toimitusvarmuutta.

Onko vesivoimalla haittoja?

Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat suurimmat silloin, kun rakennetaan patoja ja tekoaltaita. Padot vaikuttavat kalakantoihin ja kalastukseen, koska ne estävät kalojen ja muiden mikrobien kulun vesistöissä. Haavoittuvimpia ovat vaelluskalat, kuten lohi ja meritaimen, joiden vaellus kutu- ja ruokailualueille estyy. Vesivoimayhtiöt toteuttavat monia toimenpiteitä vaelluskalojen tilanteen parantamiseksi. Niihin kuuluvat kalaistutukset, kalaportaat, ennallistaminen ja kalastusrajoitukset.

 

Vesivoiman tuotannosta aiheutuvat haitat liittyvät vedenkorkeuden ja virtaaman muutoksiin, sillä vesiluonto, rantakasvillisuus ja linnut voivat vahingoittua. Myös rantojen eroosio on yksi haasteista.

Miten vesivoima toimii?

Kattilakosken historia

Vesivoiman merkitys Herrforsille

Herrforsin historia ulottuu 1900-luvun vaihteeseen, jolloin Ähtävä-joesta alettiin tuottaa vesivoimaa. Vesivoimalaitosten ja vesivoimalaitososuuksien määrä eri puolilla Suomea on kasvanut vuosien varrella, ja nykyään vesivoima on merkittävä osa Herrforsin tuotantovalikoimaa.

 

Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa voimakkaasti mahdollisuutta rakentaa uusia vesivoimalaitoksia. Siksi investoimme Herrforsilla omien vesivoimalaitostemme ylläpitoon ja uudistamiseen, jotta voimme tuottaa uusiutuvaa energiaa paikallisesti myös tulevaisuudessa.

Täällä sijaitsee Herrforsin vesivoimalaitokset

Map

Herrfors

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1962 / 2008

Pudotuskorkeus: 3,50 m

Teho: 0,60 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Långfors

Rakennusvuosi: 1983
Pudotuskorkeus: 5,00 m
Teho: 1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Finnholm

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1958 / 2009
Pudotuskorkeus: 4,50 m
Teho: 1.1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Björkfors

Rakennusvuosi: 1932 & 1964
Pudotuskorkeus: 7,00 m
Teho: 1.3 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Kattilakoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1979 / 2021
Pudotuskorkeus: 9,00 m
Teho: 2.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Kimo

Rakennusvuosi: 2008
Pudotuskorkeus: 10,50 m
Teho: 0.1 MW
Herrforsin omistusosuus: 100%

Kaitfors

Rakennusvuosi: 1981
Pudotuskorkeus: 20,00 m
Teho: 7.4 MW
Herrforsin omistusosuus: 61.4%

Haapakoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1963 / 2007-2009
Pudotuskorkeus: 16,00 m
Teho: 32.6 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Harjavalta

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1939 / 2014
Pudotuskorkeus: 26,40 m
Teho: 105 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.1%

Isohaara

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1949 & 1993 / 2016-2017
Pudotuskorkeus: 12,20 m
Teho: 112.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Jolmankoski

Rakennusvuosi: 1955
Pudotuskorkeus: 5,00 m
Teho: 0.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%

Jumisko

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1954 / 2021
Pudotuskorkeus: 96,00 m
Teho: 27.8 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Kaaranneskoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1954 / 2009-2010
Pudotuskorkeus: 16,00 m
Teho: 3 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%

Kierikki

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1965 / 2005-2007
Pudotuskorkeus: 18,20 m
Teho: 37.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Maalismaa

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1967 / 2009-2011
Pudotuskorkeus: 18,30 m
Teho: 38.6 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Melo

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1971 / 1998-1999, 2014-2015
Pudotuskorkeus: 19,70 m
Teho: 67.9 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Pahakoski

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1961 / 2011-2013
Pudotuskorkeus: 20,50 m
Teho: 42.4 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Portimokoski

Rakennusvuosi: 1987
Pudotuskorkeus: 16,50 m
Teho: 10.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.25%

Raasakka

Rakennusvuosi / modernisointivuosi: 1971 / 1997
Pudotuskorkeus: 21,00 m
Teho: 64.3 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.5%

Lisätietoa sähköntuotantomuodoistamme

Herrforsin tärkeimmät sähköntuotantomuodot ovat vesivoima, tuulivoima, lämpövoima ja ydinvoima. Lue lisää muista sähköntuotantomuodoista alla olevista artikkeleista.