Yhteistuotantolaitokset - tuottavat sekä sähköä että lämpöä

Yhteistuotantolaitoksessa tuotetaan sähköä ja tuotettu lämpö siirretään kaukolämpöjärjestelmään. Näin maksimoidaan käytetty polttoaine. Lisäksi yhteistuotanto on merkittävä etu energiajärjestelmän kannalta, koska sähköä voidaan tuottaa täysin säästä ja vuodenajasta riippumatta.

 

Yhteistuotannolla on ollut tärkeä rooli Suomen energiajärjestelmässä viime vuosisadan puolivälistä lähtien. Useimpia suomalaisia kaupunkeja lämmitetään kaukolämmöllä, joka saadaan yhdestä tai useammasta yhteistuotantolaitoksesta. Yhteistuotantolaitos voi toimia lähes millä tahansa polttoaineella. Nykyään fossiilisten polttoaineiden osuus yhteistuotannossa on hyvin pieni, ja niitä ollaan poistamassa ja korvaamassa biopolttoaineilla.

Yhteistuotannon etuja:

Yhteistuotantolaitoksessa voidaan käyttää lähes mitä tahansa polttoainetta. Yleisin polttoaine on biopolttoaine, joka saadaan pääasiassa metsäteollisuuden sivuvirroista, kuten oksista, latvuksista, kuoresta ja hakkeesta. Se voi olla myös kotitalouksien tai teollisuuden jätteitä eli jätettä, jota ei ole kierrätetty muulla tavoin. Yhteistuotanto tarjoaa meille luotettavaa energiaa kaikissa olosuhteissa. Silloin kun tarvitsemme sähköä ja lämpöä eniten eli talvella, kun on pimeää ja kylmää, yhteistuotantolaitokset tuottavat molempia luotettavasti.

Onko yhteistuotannosta haittaa?

Mitä enemmän kaukolämpöä tuotetaan, sitä enemmän sähköä voidaan saada yhteistuotannosta, mikä on eduksi talvikuukausina, jolloin valon, lämmön ja lämpimän veden kysyntä on suurinta. Toisaalta lämpimänä vuodenaikana voi syntyä tilanteita, jolloin kaukolämmön kysyntä vähenee ja sähkön hinta laskee, jolloin toiminta ei ole kannattavaa.

 

Kun poltamme polttoaineita yhteistuotantolaitoksessa, syntyy ilmansaasteita, kuten hiilivetyjä, typpioksideja ja hiukkasia.

Miten yhteistuotanto toimii?

Yhteistuotannon merkitys Herrforsille

Herrfors tuottaa yhteistuotantoa osittain omistamissaan yhteistuotantolaitoksissa: Alholmens Kraft Pietarsaaressa ja Vieskan Voima Ylivieskassa. Nämä kaksi voimalaitosta ovat yhtiölle erittäin tärkeitä, koska ne toimittavat kaupunkeihin kaukolämpöä. Alholmens Kraft on suuren sähköntuotantokapasiteettinsa ansiosta myös Herrforsin suurin yksittäinen sähköntuotantoresurssi.

Täällä sijaitsee Herrforsin yhteistuotantolaitokset

Map

Ahlholmens Kraft

AK1

Rakennusvuosi: 1991
Teho: 25 MW
Herrforsin omistusosuus: 50%

 

AK2

Rakennusvuosi: 2001
Teho: 240 MW
Herrforsin omistusosuus: 50%

Vieskan Voima

Rakennusvuosi: 1994
Teho: 6.5 MW
Herrforsin omistusosuus: 25.3%

Raahen Voima

Rakennusvuosi: 2016
Teho: 125 MW
Herrforsin omistusosuus: 0.1%

Tornion Voima

Rakennusvuosi: 2007
Teho: 37 MW
Herrforsin omistusosuus: 1%

Lisätietoja lämpövoimalaitoksista, joissa Herrfors on osaomistajana:

Alholmens Kraft: www.alholmenskraft.com

Lisätietoa sähköntuotantomuodoistamme

Herrforsin tärkeimmät sähköntuotantomuodot ovat vesivoima, tuulivoima, lämpövoima ja ydinvoima. Lue lisää muista sähköntuotantomuodoista alla olevista artikkeleista.